Vastuullisuussääntelyn compliance
Yrityksiltä kysytään yhä useammin, mitä EU:n vastuullisuussääntely niiltä edellyttää. Kysymykseen ei ole yhtä vastausta — ei siksi, että asia olisi epäselvä, vaan siksi, ettei sääntely muodosta yhtä pakettia.
Sääntely ei tule yhtenä pakettina
Vastuullisuussääntelystä puhutaan usein yhtenä aiheena. Sääntelyteknisesti se ei ole sitä. Kolme eri liipaisinta ratkaisee, mitä yritykseen sovelletaan:
- Yrityksen koko. Kestävyysraportointi (CSRD) ja yritysvastuudirektiivin (CSDDD) huolellisuusvelvoite kytkeytyvät työntekijämäärään ja liikevaihtoon.
- Tuote. Pakkotyöasetus, metsäkatoasetus, akkuasetus ja konfliktimineraaliasetus kytkeytyvät siihen, mitä yritys myy tai tuo — eivät siihen, kuinka suuri se on.
- Asema markkinalla. Osa velvoitteista kohdistuu siihen, joka ensimmäisenä saattaa tuotteen EU-markkinoille, osa myös ketjun myöhempiin toimijoihin.
Sama yritys voi siis jäädä yhden säädöksen soveltamisalan ulkopuolelle ja olla toisen nojalla suoraan velvoitettu. Tämä on tavallisin syy siihen, miksi sisäinen arvio ”koskeeko tämä meitä” menee pieleen.
Mikä velvoittaa ketä ja mistä lähtien
Keskeisten instrumenttien tilanne syksyllä 2026:
- Kestävyysraportointi (CSRD)
Omnibus-uudistuksen jälkeen soveltamisala kaventui olennaisesti: yli 1 000 työntekijää ja yli 450 miljoonan euron liikevaihto. Ensimmäinen raportoitava tilikausi alkaa 1.1.2027. - Yritysvastuudirektiivi (CSDDD)
Yli 5 000 työntekijää ja yli 1,5 miljardin euron liikevaihto. Kansallinen täytäntöönpano 26.7.2028, soveltaminen 26.7.2029. Suomessa kynnykset ylittää parisenkymmentä yritystä. Lue lisää huolellisuusvelvoitteesta - Pakkotyöasetus
Ei kynnysarvoja lainkaan. Koskee kaikkia, jotka saattavat tuotteita EU-markkinoille tai vievät niitä EU:sta. Sovelletaan 14.12.2027, ja komissio julkaisi soveltamisohjeet kesäkuussa 2026. Lue lisää pakkotyöasetuksesta - Metsäkatoasetus
Suuret ja keskisuuret toimijat 30.12.2026, mikro- ja pienyritykset 30.6.2027. - Akkuasetus
Akkujen huolellisuusvelvoitteita sovelletaan 18.8.2027. - Konfliktimineraaliasetus
Jo voimassa. Koskee tiettyjen mineraalien ja metallien maahantuojia.
Aikataulut ovat siirtyneet toistuvasti, mutta siirrot eivät ole koskeneet kaikkia säädöksiä samalla tavalla eikä yksikään velvoite ole poistunut. Tuotekohtainen sääntely ei ole kaventunut samaan tapaan kuin kokoon sidottu.
Kynnysarvot eivät kerro, keneen sääntely vaikuttaa
Soveltamisalan ulkopuolelle jääminen ei tarkoita, ettei sääntely vaikuta. Velvoitettu yritys joutuu hankkimaan tietoa omasta arvoketjustaan ja asettamaan sille vaatimuksia — sopimusehtoina, kyselyinä, toimittajavaatimuksina ja auditointeina.
Useimmat suomalaisyritykset kohtaavat sääntelyn juuri tätä kautta: asiakkaan kyselylomakkeena tai uutena sopimusliitteenä, ei oman velvoitteensa kautta. Tälle on rajansa — yritysvastuudirektiivi rajoittaa sitä, mitä tietoa suuret yritykset voivat vaatia pienemmiltä liikekumppaneiltaan — mutta raja ei poista painetta.
Oikea kysymys ei siis ole, ylittääkö yritys kynnysarvot. Se on, kenen arvoketjussa yritys on ja mitä siltä tullaan kysymään — ja milloin.
Velvoitteiden yhteinen ydin
Säädökset eroavat toisistaan soveltamisalaltaan, mutta useimmat rakentuvat saman logiikan varaan: yrityksen on tunnistettava riskinsä, arvioitava ne, tehtävä jotain merkittävimmille, seurattava lopputulosta ja kyettävä osoittamaan tehneensä näin.
Tästä seuraa kaksi asiaa. Ensinnäkin sama pohjatyö palvelee useaa säädöstä: riskikartoitusta ei tarvitse tehdä erikseen jokaista instrumenttia varten. Toiseksi juuri se kohta, joka yleensä puuttuu, on osoitettavuus — toimia on tehty, mutta niitä ei ole dokumentoitu tavalla, joka kestäisi viranomaisen tai asiakkaan tarkastelun.
Se, mitkä riskit ovat olennaisia ja mikä taso toimenpiteitä on riittävä, on tapauskohtainen oikeudellinen arvio. Yleispätevää mallia siihen ei ole, ja juuri siinä useimmat yritykset tarvitsevat ulkopuolista näkemystä.
Missä sisäinen arvio yleensä menee pieleen
- Sääntelyä käsitellään raportointikysymyksenä. CSRD kertoo, mitä on kerrottava. Yritysvastuudirektiivi ja tuotekohtainen sääntely kertovat, mitä on tehtyävä. Nämä eivät ole sama velvoite.
- Vastuu annetaan yhdelle funktiolle. Velvoitteet osuvat samanaikaisesti hankintaan, lakiasioihin, vastuullisuuteen ja johtoon. Yhden osaston projektina ne eivät toteudu.
- Odotetaan lopullisia säädöstekstejä. Osa työstä — riskien tunnistaminen, sopimuspohjat, toimittajatiedon kerääminen — vie vuosia ja on sisällöltään sama riippumatta lopullisesta sanamuodosta.
- Hankitaan järjestelmä ennen kuin tiedetään, mitä sillä pitäisi tehdä. Työkalu ei ratkaise sitä, mitkä riskit ovat juuri tämän yrityksen kannalta olennaisia.
Näin autamme
- 01 Soveltamisalan ja velvoitteiden kartoitus
Mikä säädös koskee yritystä, millä perusteella ja mistä lähtien — ja yhtä tärkeänä se, mikä ei koske. - 02 Nykytilan ja velvoitteiden välinen erotus
Mitä on jo olemassa, mitä puuttuu ja mitkä puutteet ovat oikeudellisesti merkityksellisiä. Kaikki aukot eivät ole yhtä vakavia. - 03 Toteutus ja hallintomalli
Vastuut, päätöksenteko ja dokumentaatio niin, että velvoitteen täyttäminen on myös osoitettavissa jälkikäteen.
Usein kysytyt kysymykset
Koskeeko yritysvastuudirektiivi meitä, jos olemme alihankkija suurelle yritykselle?
Ei suoraan. Velvoite on asiakkaallanne. Käytännössä se siirtyy teille sopimusehtoina ja tietopyyntöinä, joihin kannattaa varautua ennen kuin ne tulevat.
Peruuntuuko sääntely vielä?
Omnibus-uudistus kavensi soveltamisalaa ja siirsi aikatauluja, mutta ei poistanut velvoitteita. Tuotekohtainen sääntely — pakkotyö, metsäkato, akut — ei ole kynnysarvosidonnaista eikä ole kaventunut samalla tavalla.
Riittääkö kestävyysraportointi?
Ei. Raportointivelvoite ja huolellisuusvelvoite ovat eri asioita: toinen koskee kertomista, toinen tekemistä. Raportti, jonka takana ei ole prosessia, on itsessään riski.
Mistä kannattaa aloittaa?
Siitä, mikä on totta riippumatta lopullisista sanamuodoista: missä arvoketjussa ollaan, mitä sieltä tiedetään ja mitä sopimuksissa on jo sovittu.
Epäselvää, mikä sääntely koskee juuri teitä?
Soveltamisalan selvittäminen on yleensä muutaman tunnin työ — ja säästää kuukausia väärään suuntaan tehtyä valmistautumista. Ota yhteyttä, niin käydään tilanteenne läpi.