EU:n pakkotyöasetus - miten yritysten on valmistauduttava?
EU:n pakkotyöasetus (2024/3015) hyväksyttiin marraskuussa 2024, ja sen velvoitteet alkavat 14.12.2027. Asetus kieltää pakkotyöllä valmistettujen tuotteiden tuonnin, myynnin ja viennin EU:n markkinoilla.
Komissio julkaisi kesäkuussa 2026 soveltamisohjeensa sekä portaalin, jonka kautta kuka tahansa voi ilmoittaa epäillystä pakkotyöstä. Ohjeet ovat tähänastisista selkein osoitus siitä, mitä viranomaiset odottavat — ja ne vahvistavat yhden asian, joka kannattaa sisäistää heti: huolellisuusvelvoitteen täyttäminen ei ole suojasatama. Tuote voidaan kieltää, vaikka yritys olisi tehnyt työnsä moitteettomasti.
Asetuksessa ei ole kokorajaa. Se koskee jokaista, joka tuo, myy tai vie tuotteita EU:ssa.
Kolme tapaa valmistautua
Valitse yrityksesi lähtötilanteen mukaan. Toteutus yhdessä Bethics Oy:n kanssa.
Riskiarviosta toimittajatyöhön
Sopii yrityksille, jotka ovat jo tehneet riskiarvion.
Omien ostokäytäntöjen arvio, kyselyt ja keskustelurungot riskitoimittajille sekä päivitetty toimintaohje, toimittajakysely ja sopimusehdot. Edellyttää tehtyä riskiarviota, joka tarkistetaan aloituspalaverissa.
Asiakirjan päivitys
Sopii yrityksille, jotka haluavat päivittää yksittäisen asiakirjan.
Toimintaohje, toimittajakysely tai sopimusehdot peilataan asetukseen, ja yrityksesi saa puutemuistion muutosehdotuksineen. Hinta hyvitetään, jos yrityksesi tilaa paketin 1 tai 2 kolmen kuukauden sisällä.
Mitä asetus vaatii
Mitä tämä tarkoittaa käytännössä
Miten tutkinta etenee
Menettely alkaa esivaiheella. Toimivaltainen viranomainen pyytää yritykseltä tietoja, ja vastausaika on 30 työpäivää. Tässä vaiheessa ratkeaa käytännössä se, eteneekö asia: yritys voi osoittaa, ettei epäily koske sen tuotteita, tai että se on jo ryhtynyt korjaaviin toimiin. Viranomainen voi silloin jättää tutkinnan avaamatta tai antaa kohtuullisen ajan korjata tilanne.
Jos epäily jää voimaan, avataan varsinainen tutkinta. Näyttönä voidaan käyttää työntekijöiden kertomuksia, valitusrekistereitä, palkka- ja tuotantotietoja, tulli- ja kauppadataa, laboratorioanalyysejä ja paikkatietoa. Sosiaalisen auditoinnin raportti on yksi aineisto muiden joukossa — ei todiste.
Kieltopäätös on tuotekohtainen ja koskee koko EU:ta. Se määrää tuotteen pois markkinoilta ja hävitettäväksi, ja verkkokaupan ilmoitukset on poistettava. Sakko ei seuraa pakkotyöstä vaan päätöksen noudattamatta jättämisestä.
Takaisin markkinoille pääsee vain korjaamalla
Kieltopäätös ei raukea ajan kulumisella. Se puretaan vasta, kun yritys osoittaa, että pakkotyö on poistettu — ja että vahinkoa kärsineiden tilanne on korjattu. Komission ohjeissa korjaaminen tarkoittaa ihmisten palauttamista siihen asemaan, jossa he olisivat ilman pakkotyötä: hyvitystä, taloudellista korvausta, kuntoutusta ja kurinpidollisia toimia.
Tämä on se kohta, joka muuttaa laskelman. Ennakoiva työ maksaa murto-osan siitä, mitä kieltopäätöksen purkaminen maksaa — eikä purkaminen onnistu lainkaan, jos yritys ei pääse käsiksi siihen tuotantolaitokseen, jossa ongelma on.
Huolellisuusarvio ei ole pakollinen — ja juuri siksi se kannattaa tehdä
Pakkotyöasetus ei velvoita yritystä tekemään huolellisuusarviota. Se kieltää lopputuloksen: pakkotyöllä tehtyä tuotetta ei saa olla markkinalla. Kyse on velvoitteesta tulokseen, ei keinoihin.
Seuraus on kaksisuuntainen. Moitteeton prosessi ei suojaa — tuote voidaan kieltää siitä huolimatta. Mutta juuri huolellisuusarvio ratkaisee, päätyykö yritys tutkinnan kohteeksi ylipäätään: viranomainen priorisoi tapauksia muun muassa sen mukaan, kuinka lähellä yritys on epäiltyä pakkotyötä, kuinka paljon sillä on vaikutusmahdollisuuksia ja kuinka monimutkainen sen toimitusketju on.
Yritys ei siis tee huolellisuusarviota täyttääkseen velvoitteen. Se tekee sen välttääkseen tilanteen, jossa ongelma tulee ilmi vasta viranomaisen kautta.
Miksi ennakoida nyt
Sakko seuraa vasta kieltopäätöksestä, jota ei ole noudatettu. Kaupallinen vahinko tulee paljon aikaisemmin: kiellon piiriin joutunut tuote on vedettävä markkinoilta ja hävitettävä, ja pysäytetty toimitus maksaa jo ennen kuin sakoista puhutaan.
Asetus ei ole irrallinen. Se kulkee huolellisuusvelvoitteen rinnalla, ja sama työ palvelee molempia. Kolme vuotta kuulostaa pitkältä, kunnes alkaa kartoittaa toimitusketjua, johon ei vielä ole näkyvyyttä.
Mistä useimmat aloittavat väärästä päästä
- Kysely lähetetään ennen kuin tiedetään, mitä etsitään.
Toimittajakysely tuottaa vastauksia, ei tietoa. Jos riskikohtia ei ole tunnistettu ensin, kysely vahvistaa lähinnä sen, että kaikki on kunnossa. - Luotetaan auditointiin.
Pakkotyö on juuri se ilmiö, jonka ennalta ilmoitettu auditointi löytää huonoiten. Komission ohjeissa auditointiraportti on yksi aineisto muiden joukossa. - Katsotaan vain ensimmäistä porrasta.
Riski on lähes aina syvemmällä: raaka-aineessa, alihankkijan alihankkijassa tai työvoiman välityksessä. Sopimuskumppani, jonka kanssa asioidaan, on harvoin se, jossa ongelma on. - Oletetaan, että pieni yritys jää ulkopuolelle.
Asetuksessa ei ole kokorajaa. Koko ja resurssit vaikuttavat siihen, mitä yritykseltä kohtuudella odotetaan — eivät siihen, koskeeko kielto sitä.
Usein kysytyt kysymykset
Koskeeko asetus myös pk-yrityksiä?
Koskee. Kokorajaa ei ole. Yrityksen koko ja resurssit vaikuttavat siihen, mitä toimia siltä kohtuudella odotetaan ja miten viranomainen priorisoi tapauksia, mutta itse kielto on sama kaikille.
Mitä eroa on pakkotyöasetuksella ja yritysvastuudirektiivillä?
Yritysvastuudirektiivi velvoittaa prosessiin ja koskee vain suuria yrityksiä. Pakkotyöasetus kieltää lopputuloksen ja koskee kaikkia. Sama pohjatyö palvelee molempia, mutta velvoitteet ovat tyypiltään eri. Lue lisää huolellisuusvelvoitteesta
Riittääkö toimittajan vakuutus siitä, ettei pakkotyötä käytetä?
Ei. Vakuutus koskee sitä, mikä on totta allekirjoitushetkellä, eikä se ole näyttöä tutkinnassa. Merkitystä on sillä, mitä yritys tosiasiassa tietää ketjustaan ja miten se on sen selvittänyt. Lue lisää sopimusehdoista
Entä tuotteet, jotka on valmistettu ennen 14.12.2027?
Ratkaisevaa on, milloin tuote saatetaan markkinoille tai viedään EU:sta — ei milloin se on valmistettu. Siirtymäsäännöstä ei ole, ja varastossa oleva tavara kuuluu kiellon piiriin.
Mistä tiedämme, olemmeko riskialueella?
Komissio kokoaa tietokantaa pakkotyöriskin alueista ja tuotteista, mutta se on vasta rakenteilla. Toistaiseksi arvio on tehtävä omasta ketjusta: mistä raaka-aine tulee, kuka työvoiman välittää ja mitä siitä tosiasiassa tiedetään. Lue lisää ostokäytännöistä
Nexus Legal tukee yritystäsi pakkotyöasetukseen valmistautumisessa:
Huolellisuusvelvollisuuden (due diligence) integrointi liiketoimintaan: Toimitusketjun riskienarvioinnit ja kartoitukset
Vastuulliset sopimuslausekkeet ja politiikat
Koulutukset ja käytännön ohjeet johdolle ja hankintatiimeille
Kertokaa tilanteestanne.
Katsotaan yhdessä, mitkä tuoteryhmät ja toimittajasuhteet kantavat suurimman riskin ja mistä valmistautuminen kannattaa aloittaa. Maksuton 30 minuutin keskustelu.